Herrankukkarossa tärkeintä on saada ihmiset hymyilemään

Asuttavat linnunpöntöt, Lyökin mamman reseptit ja ”ääretön itsekritiikin puute rakentamisen suhteen” tekevät Rymättylän Herrankukkarosta sellaisen kuin se on – toisenlaisen. Omaleimaista paikkaa luotsaavat yhdessä isä ja poika, Pentti-Oskari ja Karioskari Kangas perheineen.

Suorakulma, vatupassi ja arkkitehdit ovat täällä kiellettyjä, naurahtaa matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas. Hän huiskauttaa kädellään laajan kaaren, joka pyyhkäisee yli Herrankukkaron vanhan kalastajatilan alueen. Turun saaristossa sijaitseva Herrankukkaro on toiminut ryhmille tarkoitettuna kokous- ja virkistyspaikkana 27 vuotta, ja sinä aikana paikka on laajentunut joka suuntaan.

Kun toiminta alkoi, tontilla oli kolme rakennusta ja venevaja. Sittemmin rakennuksia on syntynyt melkoinen määrä – omannäköisellä tyylillä ja pääosin kierrätetystä, harmaasta puutavarasta.

– Nykyisin meillä on täällä 54 rakennusta, joissa on ovi. Tyyliämme voi kuvailla niin, että meillä on ääretön itsekritiikin puute rakentamisen suhteen, sanoo Pentti-Oskari Kangas ja nauraa taas.

Tänä kesänä 80 vuotta täyttänyt Pentti-Oskari Kangas on yksi paikan suurimmista vetonauloista. Hän on juttumies, jolta löytyy tarina aiheesta kuin aiheesta.

Vieressä kuuntelee lempeästi hymyillen poika Karioskari Kangas. Hän luotsaa nykyisin perheyritystä ja on sekä Herrankukkaron että höyrylaiva Ukkopekan päällikkö. Perheyrityksessä ovat mukana myös Pentti-Oskarin vaimo, perheen kaikki lapset sekä Karioskarin vaimo.

Herrankukkaron tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset hymyilemään. Hymyn kautta vaikutetaan tunteisiin ja jätetään muistijälki, joka säilyy, kiteyttää Pentti-Oskari.

Tarinat ovat rakentaneet Herrankukkarosta sellaisen kuin se on, ja koko ajan syntyy uusia tarinoita. Lähiruoka, saariston luonto ja vastuullisuus kutoutuvat kaikki osaksi tarinaa. Mutta mistä kaikki sai alkunsa?

Pentti-Oskari osti Herrankukkaron aikoinaan vaimonsa kanssa perheen kesäpaikaksi. Kun se lasten kasvettua jäi vähälle käytölle, alettiin pohtia paikan mahdollisuuksia yritystoimintaan.

Pitkään mietittiin, otetaanko yleisöksi ryhmät vai yksityisasiakkaat.

– Eräs ystäväni neuvoi, että päätä mitä teet ja keskity sitten siihen. Se oli viisas neuvo. Päätimme keskittyä ryhmiin, mikä oli oikea valinta. Jos olisimme satsanneet yksityisasiakkaisiin, kesäkausi olisi todella kiireinen, mutta muuten olisi hiljaista. Nyt meillä riittää asiakkaita ja toimintaa ympäri vuoden, Pentti-Oskari kertoo.

Ympärivuotisuus on jokaisen matkailualan yrityksen haave, ja sen eteen on myös Herrankukkarossa tehty paljon työtä. Yritys otti heti alkuvaiheessa tavoitteekseen, että alalla usein hiljaiset maalis- ja marraskuu olisivat vuoden kiireisimmät kuukaudet.

Niihin panostettiin paljon. Kiireisimpiä niistä ei tullut, mutta erittäin hyviä silti. Kaikkein kovin kysyntä ajoittuu touko-kesäkuuhun ja elo-lokakuuhun.

Eräs ystäväni neuvoi, että päätä mitä teet ja keskity sitten siihen.

Pentti-Oskari Kangas

Karioskari painottaa, että yrityksen liiketoiminta perustuu luonnon kunnioitukseen. Kestävyys ja vastuullisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi ruokatarjonta painottuu paikallisiin lähiruokatuotteisiin ja saariston kaloihin.

Lyökistä kotoisin oleva PenttiOskari muistelee lämmöllä lapsuutensa ruokia. Saaristossa syötiin yksinkertaisesti: kasviksia, kalaa, munia ja metsän antimia. Mausteeksi riittivät suola, pippuri ja hunaja. Näihin resepteihin

Pentti-Oskari uskoo, ja niiden mukaan valmistettua ruokaa nautitaan Herrankukkarossa. Näitä reseptejä Pentti-Oskari jakaa myös suosituissa Perjantairesepteissään.

Perjantairesepti on sähköpostikirje, jonka tilaajamäärä on huidellut parhaimmillaan 96 000 tilaajassa ympäri Suomen. Kirjeissä Pentti-Oskari kertoo tarinoita, jakaa reseptejä ja levittää samalla tietoutta Herrankukkaron kuulumisista. Kirjeet ovatkin yksi Herrankukkaron tärkeimmistä markkinointikanavista. Näitä tarinoita jokainen voi tilata maksutta sähköpostiinsa osoitteesta perjantairesepti.fi.

Toinen meille äärimmäisen tärkeä asia on ”viidakkorumpu”. Jokainen ryhmä pitää hoitaa niin hyvin kuin mahdollista, jotta asiakkaat ovat tyytyväisiä. Silloin he kertovat meistä muillekin ja haluavat tulla tänne uudelleen, sanoo Karioskari.

Herrankukkarossa pidetään kokouksia, työhyvinvointipäiviä ja retriittejä. Päiviin saattaa kuulua luentoja ja ohjelmaa, mutta myös virkistäytymistä, kuten saunomista, uimista ja hyvät yöunet.

Paikassa käy vuosittain noin 10 000 asiakasta, joista puolet tulee pääkaupunkiseudulta. Loput saapuvat Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja osa kauempaakin. Asiakkaista noin puolet on yrityksiä, puolet julkishallintoa. Ryhmät ovat tyypillisesti suuria, kooltaan 80–200 henkeä. Kovin moni kohde Etelä-Suomessa ei pysty vastaanottamaan ja majoittamaan niin isoja porukoita, mutta Herrankukkarossa se onnistuu.

Karioskari ja Pentti-Oskari tiivistävät, että Herrankukkaron ykkösjuttu on toisenlaisuus, muista erottautuminen.

– Kun työpaikalla halutaan mennä tyky-päivänä ”johonkin vähän toisenlaiseen paikkaan, ei mihinkään tavalliseen kokoustilaan”, silloin moni muistaa meidät. Toisenlaisuus on meidän valttimme.

Toinen tärkeä valtti on kaunis saaristolaisluonto, josta voi ammentaa kaikkina vuodenaikoina. Luontoa hyödynnetäänkin monipuolisesti. Ryhmien ohjelmaan kuuluu usein esimerkiksi pihapelejä, rysävenesoutua ja pelastuspukukelluntaa. Tärkeää on myös vain olla luonnossa. Pelkkä hiljaisuuskin voi tehdä voimakkaan vaikutuksen.

Vaikka Herrankukkaron tyylinä on olla vanha kalastajakylä, PenttiOskari painottaa, että eksoottisuus ja primitiivisyys ovat kaksi eri asiaa.

– Kyllä ihminen voi viihtyä eksoottisissa oloissa, mutta ei hän voi laittaa vaatteitaan männyn oksalle, kun menee saunomaan tai hoitaa asioitaan riu’ulla. Kyllä kaikki mukavuudet täytyy olla. Siksi meillä on täällä esimerkiksi 28 vesivessaa.

Miksi työhyvinvointiin keskittyvät päivät   
ovat yritykselle tärkeitä?  
  
1. Työntekijät pääsevät irti arjesta ja uuteen paikkaan – mielellään keskelle luontoa.   

2. Työyhteisön jäsenten keskinäinen yhteys ja side vahvistuu yhteisen tekemisen ja keskusteluiden myötä.  

3. Hyvä olo ja hyvä mieli auttavat jaksamaan myös töissä paremmin.  

+ Saariston happi antaa hyvät unet – ja muuttaa ikävätkin asiat positiivisemmiksi!  

Vinkit antoi Pentti-Oskari Kangas.  

Herrankukkaro   
Toimiala: kokous, virkistys ja työnhyvinvointi  
Perustettu: 1995  
Työntekijöitä: vakinaisia saarelaisia 12, plus ekstraajat  
Liikevaihto: 1,1 M€ (2022)

Artikkeli on julkaistu alun perin Joen sidosryhmälehti Bizin numerossa 2/2023.