KPMG:n Nikas Oikia: Kestävyysraportointi vaikuttaa kaikkiin yrityksiin
Pakolliseksi muuttunut kestävyysraportointi tulee olemaan valtava muutos yritysten toiminnalle. Asia kannattaa ottaa tosissaan, sillä se tulee koskettamaan ainakin välillisesti lähes jokaista yritystä, sanoo KPMG Suomen aluejohtaja Niklas Oikia.
Suurten yritysten täytyy raportoida jatkossa vastuullisuusasioistaan. Tämä niin sanottu kestävyysraportointi tulee asteittain pakolliseksi lähivuosina. Taustalla on EU-sääntelyn myötä voimaan tullut uusi kestävyysraportointidirektiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD.
– Tämä uudistus on valtava muutos yhtiöille. Kyseessä ei nimittäin ole mikään yksittäinen A4-paperi, vaan kestävyysraportti voi vastata työmäärältään ja laajuudeltaan suurin piirtein tilinpäätöstä. Se voi siis jopa tuplata raportointivelvollisuuden yhtiöissä, joita se koskee, sanoo KPMG Suomen aluejohtaja Niklas Oikia.
– Varsinkin nyt murrosvaiheessa tämä tuottaa huomattavasti työtä, kun asia on uusi. Yrityksillä ei välttämättä ole raportin tekemiseen resursseja eikä osaamista, joten he tarvitsevat ulkopuolista apua.
KPMG on kansainvälinen konsulttiyritys, joka tarjoaa muun muassa tilintarkastus- ja varmennuspalveluja sekä vero- ja lakipalveluja ja liikkeenjohdon konsultointia. Viime aikoina yhtiössä on perehdytty perusteellisesti uusien kestävyysraportointivaatimusten käytäntöihin ja varmentamiseen. Yrityksen Länsi-Suomen toiminnasta vastaava Oikia on itse valmistunut kestävyysraportointitarkastajaksi ensimmäisten joukossa Suomessa.
Tämän vuoden alusta kestävyysraportointi muuttui pakolliseksi melkein kaikille pörssilistatuille yrityksille. Raportti tulee sisällyttää yrityksen tilinpäätökseen vuonna 2025.
Toisessa vaiheessa vuonna 2025 raportti tulee pakolliseksi myös suuremmille ei-listatuille yrityksille. Silloin se koskee Oikian arvion mukaan suoraan noin sataa yritystä Varsinais-Suomen alueella. Välillisesti sen merkitys on paljon laajempi.
– Yritysten täytyy raportoida jatkossa kestävyystietoja paitsi omasta toiminnastaan, myös koko arvoketjusta. Se tarkoittaa sitä, että isot toimijat tulevat pyytämään näitä tietoja myös alihankkijoiltaan, ja sitä kautta asia tulee pian koskettamaan lähes jokaista yritystä. Asiaan kannattaa siis alkaa varautua, Oikia sanoo.
”Jos Suomi hoitaa raportoinnin mallikkaasti, meillä on pian merkittävä kilpailuetu moniin muihin maihin verrattuna.”
KPMG Suomen aluejohtaja Niklas Oikia
Hän miettii, että Turun alueella asia koskee todennäköisesti kaikkia niitä yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi lääketeollisuuden kanssa.
– Helposti ajatellaan, että heti kun EU:lta tulee ohjeet, on Suomi mallioppilaana tekemässä kaiken, vaikka ei tarvitsisi. Mutta nyt ei ole kyse siitä. Me toimimme globaalissa markkinassa, ja suuret yritykset ovat usein arvoketjun loppukäyttäjiä. Jos haluaa olla niiden kumppani, vastuullisuusasiat kannattaa laittaa mahdollisimman ajoissa kuntoon.
Oikia arvioi, että suomalaiset yritykset toimivat jo nyt varsin vastuullisesti, mutta siitä ei osata kertoa tarpeeksi hyvin. Pian tilanne saattaa kuitenkin olla toinen.
– Jos Suomi hoitaa raportoinnin mallikkaasti, meillä on pian merkittävä kilpailuetu moniin muihin maihin verrattuna.
Oikia toivoo yritysten ymmärtävän, ettei raportteja olla vaatimassa vain raporttien vuoksi. Tarkoitus on ohjata yritysten menettelytapoja vastuullisempaan suuntaan, kohti kestävämpää liiketoimintaa.
– Yksi motiivi laittaa asiat kuntoon yrityksissä on myös raha. Pankit ja sijoittajat eivät halua enää tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka eivät toimi vastuullisesti. Silloin rahoituksen saaminen käy hyvin vaikeaksi.
Tarkistuslista yrityksille
Tunnista oman yrityksesi kestävyysvaikutukset sekä niihin liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Selvitä, tuleeko yrityksesi raportoida jatkossa. Jos ei vielä, milloin liikevaihdon kasvu tai yrityksen kansainvälistyminen voivat muuttaa tilannetta?
Miten käy tulevaisuudessa? Jos yritys joutuu jossain kohtaa raportoimaan kestävyydestä, onko kaikki tarvittava tieto koottu jo valmiiksi? Onko yrityksessäni aikaa ja osaamista koostaa tiedot, vai tarvitsenko siihen ulkopuolista apua?
Kestävyysraportointi laajenee asteittain
Vastuullisuusraportoinnissa eli ESG-raportoinnissa yritys raportoi toimintansa ympäristövaikutuksista, sosiaalisista vaikutuksista ja taloudellisista vaikutuksista. Lyhenne ESG tulee englanninkielisistä termeistä environmental, social ja governance. Yritykset saavat määritellä itse, mitkä näistä vastuullisuusteemoista ovat heille olennaisia ja raportoida sen mukaisesti.
Vuodesta 2024 alkaen kestävyysraportointi koskee suuria, EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia yli 500 työntekijän yrityksiä. Raportointi alkaa vuonna 2025.
Vuodesta 2025 alkaen velvollisuus laajenee listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin, joilla täyttyy vähintään kaksi alla olevasta kolmesta ehdosta: taseen loppusumma vähintään 25 miljoonaa euroa, liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa tilikauden aikana, palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä. Näiden on tehtävä raportointi vuodesta 2026 alkaen.
Vuonna 2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä tiettyihin pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin. Raportointi on tehtävä vuodesta 2027 alkaen.
Vuonna 2028 raportointivelvollisia ovat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Raportointi on tehtävä vuodesta 2029 alkaen.
Lähde: Suomen tilintarkastajat
KPMG OY AB
Toimiala: tilintarkastus
Perustettu: 1926
Työntekijöitä: 1800
Liikevaihto: 225 M€ (2023)
Artikkeli on julkaistu alun perin Joen sidosryhmälehti Bizin numerossa 1/2024.