Metsä rauhoittaa mielen

Metsään mennään entistä useammin sosiaalisesti, perheen tai ystävien kanssa, ja luonnosta ammennetaan mielenrauhaa ja palautumista. Ihmisten luontoyhteys on tärkeä asia myös luonnonsuojelun ja koko ympäristömme tulevaisuuden kannalta.

Metsä vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin vähintään kolmella tavalla. 

Luonto itsessään inspiroi ihmistä liikkumaan, jolloin fyysinen kunto kasvaa. Luonnossa liikkuminen on usein pakotonta ja omatahtista ja se voi tuntua luontevalta niillekin, joille varsinainen urheilu ei tunnu mieluisalta. 

Metsällä ja luonnolla on myös suoria terveysvaikutuksia. Syke laskee ja mieli rauhoittuu ja vapautuu. Tällöin ihminen palautuu ja luontokokemukset voivat tuntua jopa voimaannuttavilta.

Metsässä liikkuminen voi lisätä myös sosiaalista hyvinvointia: kansallispuistojen kävijät etenkin pohjoisessa pitävät suuressa arvossa niitä kohtaamisia, joita esimerkiksi vaelluksen aikana kokevat. Ihmiskontaktit ovat tärkeä ja arvokas lisä luontokokemukseen. Eteläisessä Suomessa kansallispuistoihin mennään usein perheen tai ystävien kanssa ja koetaan yhdessä asioita, eli myös silloin sosiaalisuus on tärkeää. 

Luonnon ja metsän tarjoamat monenlaiset hyvinvointiin liittyvät asiat listautuvat helposti Metsähallituksen luontopalveluiden kehityspäällikkö Hanna Ylitalolta. Luonto on aina ollut hänelle tärkeä asia sekä työssä että vapaa-ajalla.

Metsähallitus on valtion omistama konserni, jonka tarkoitus on pitää huolta valtion maa- ja vesiomaisuudesta eli hoitaa valtion omistuksessa olevia maa- ja vesialueita monenlaista arvoa tuottaen. Metsähallituksen Luontopalvelut keskittyy nimenomaan luonnonsuojelualueiden hoitoon valtion budjettirahoituksella. 

– Toimintamme ydin on luontoarvojen turvaaminen eli luontokadon hillitseminen ja luonnon virkistyskäytön ja virkistyshyötyjen edistäminen. 

Metsähallituksella on toimipisteitä eri puolella Suomea, Turun alueella toiminta on sijoittunut Tiedepuiston coworking-tila Werstaalle. Metsähallitus onkin yksi Werstaan suurimpia toimijoita liki 40 työntekijällään.

– Kun uuden toimiston hakeminen tuli ajankohtaiseksi, halusimme ehdottomasti junaradan varteen, jotta pääsemme liikkumaan toisiin kaupunkeihin helposti. Tiedepuisto oli meille looginen paikka, ja sijaintimme ansiosta meidän on helppo houkutella tänne kollegoita myös pääkaupunkiseudulta.

Suomalaiset löysivät luonnon ja kansallispuistot aivan uudella tavalla korona-aikana, ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat parhaimmillaan kymmenillä tuhansilla. Ne ovat edelleen korkeammalla kuin ennen pandemiaa ja vuotta 2020.

– On ilahduttava asia, että ihmiset ovat löytäneet luonnon tarjoamat mahdollisuudet, joskin meille se on tarkoittanut jonkin verran ylläpitohaasteita. Kansallispuistojen kanssa tasapainoillaan aina sen kanssa, että luonnonsuojelun lisäksi ne on tarkoitettu myös nähtävyyksiksi ja luontoharrastukseen, mutta kuitenkin kävijämäärien pitäisi olla tietyissä rajoissa, miettii Ylitalo.

Turun alueen tunnetuin kansallispuisto on Kurjenrahka. Ylitalo listaa muiksi alueemme käymisen arvoisiksi kohteiksi muun muassa Mälikkälän metsän, Impivaaraa ympäröivän luonnon, Koroistenniemen ja koko Turun kansallisen kaupunkipuiston, joka ulottuu Ruissalosta jokivarren kautta Liedon Vanhalinnaan asti. 

– Luonnossa ja metsissä liikkuminen voi olla arkista, lähipiirissä tapahtuvaa, tai sitten selkeitä irtiottoja, joita tehdään viikonloppuisin ja lomilla. Molempia tarvitaan, Ylitalo sanoo.

Luontoyhteyden vahvistuessa ihminen on halukkaampi tekemään arjessaan ekologisempia valintoja, joiden avulla voidaan löytää ratkaisuja globaaliin ekologiseen kriisiin. Muutos näkyy niin arjen pienissä kuin suurissakin teoissa sekä esimerkiksi äänestyskäyttäytymisessä. 

– Toivon, että entistä useampi kokee niin hyviä hetkiä luonnossa, että luontoyhteys syvenee ja vahvistuu. Se on tietenkin ihmisen välittömän hyvinvoinnin kannalta toivottavaa, mutta olennainen silta myös luonnonsuojeluun ja tulevaisuuteen. Siksi haluamme houkutella ja ohjata ihmisiä luontoon, myös luonnonsuojelualueille.  

Vaikka maailman tila vetää Ylitalon vakavaksi, hän haluaa silti säilyttää optimismin. 

– On pakko ajatella niin, että tehdään paikallisesti se mitä voidaan. Meillä Metsähallituksessakin olisi ratkaisuja isoihin kriiseihin, kuten luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun, mutta tarvitsemme työhön paljon nykyistä enemmän resursseja.

Kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita sekä historiallisia kohteita löytyy Metsähallituksen nettisivuilta luontoon.fi 

Haastattelu on julkaistu keväällä 2023 ilmestyneessä Joen sidosryhmälehti Bizissä.