Tiedepuistosta rakentuu portti Turkuun
Kupittaan kärjen kumppanuushanke muokkaa Turun Tiedepuistosta lähivuosina entistä monipuolisemman ja vahvemman kokonaisuuden. Tiedepuiston alueesta on muodostumassa kaupungin toinen keskusta ja tärkeä liikenteen solmukohta.
Turun Tiedepuisto kehittyy ja muuttuu valtavin harppauksin tänä vuonna käynnistyneen Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen siivittämänä. Allianssimallilla toteutettavan suurprojektin myötä Tiedepuiston ja Itäharjun alueet yhdistyvät uudeksi kaupunginosaksi. Hanke on suuruusluokaltaan merkittävä koko Suomen mittakaavassa.
Turku valitsi allianssikumppanikseen viime joulukuussa YIT-vetoisen, Terävin kärki -nimisen allianssiryhmän, jonka muodostavat YIT Suomi Oy, Lundén Architecture Oy ja Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy sekä nimettyinä alihankkijoina COBE A/S sekä AFRY Finland Oy ja WSP Finland Oy.
– Tämä on hyvin moniulotteinen ja mielenkiintoinen hanke. Tähän kuuluu kokonaissuunnitelman laatiminen koko suunnittelualueelle, Helsinginkadun ja radan ylittävä rakenne, pysäköintilaitokset noin 1500 ajoneuvolle sekä Turun ammatti-instituutin Taito-kampus. Kehitettävä kokonaissuunnitelma tulee toimimaan myös alueelle laadittavan uuden asemakaavan viitesuunnitelmana. Alueelle suunnitellaan runsaasti myös muuta toimitila- ja asuntorakentamista, listaa hankekehityspäällikkö Petteri Laine YIT:stä.
YIT:llä on vahva tuntemus alueesta, sillä se on aiemmin rakentanut Tiedepuiston alueelle muun muassa Original Sokos Hotel Kupittaan, Turun ammattikorkeakoulun EduCityn, Kupittaan palloiluhallin, Veritaksen uuden pääkonttorin sekä ParkCityn.
Laine kertoo, että hankkeen yhtenä tavoitteena on muovata alueesta vetovoimainen ja viihtyisä kokonaisuus, portti Turkuun.
– Helsinginkatu on kaupungin pääväylä, mutta tällä hetkellä sen kautta ajetaan vielä usein vain Tiedepuiston ohi. Hankkeen tavoitteena on luoda jo tähän osaan kaupunkia tunne siitä, että nyt on saavuttu Turkuun, ja keskusta alkaa tästä.
Moni puhuu Kupittaan kärjen kumppanuushankkeesta yhä Tiedepuiston tai Kupittaan kansihankkeena, sillä alueen kehittämissuunnitelmissa keskeistä on alusta asti ollut Tiedepuiston laajentaminen Kupittaalta junaradan yli Itäharjulle.
Parhaillaan pohditaan koko allianssiryhmän voimin, millainen kansirakenne Helsinginkadun ja junaradan päälle lopulta tulee. Vaikka hankkeen mielikuvat liittyvätkin useimmiten juuri kanteen, Laine sanoo, ettei sen laajuuden maksimointi ole itsetarkoitus.
Tärkeintä on löytää parhaat keinot, joilla yhdistää nykyiset Tiedepuiston ja Itäharjun alueet joustavasti, sekä varmistaa toimivat ratkaisut niin Taito-kampuksen kuin liikenteenkin tarpeisiin.
Alueelle nouseva Taito-kampus tulee jatkossa kokoamaan Turun ammatti-instituutin opiskelijoita samoihin tiloihin. Kampus onkin koko uuden alueen sydän, jonka ympärille suunnitelma rakentuu. Kampukselle tulee jatkossa noin opiskelijaa.
– Ammatti-instituutin uuden kampuksen saaminen Tiedepuistoon tuo lisää hyvää synergiaa koko alueelle, kehuu Laine.
Lisäksi Tiedepuistosta tulee jatkossa entistäkin merkittävämpi liikenteellinen keskus, sillä Helsingistä saavuttaessa alue on tulevan Tunnin junan ensimmäinen asema. Raitiotiehankkeen toteutuessa Tiedepuistosta muodostuu myös kaupungin sisäisen raideliikenteen tärkeä solmukohta. Alueelta löytyy lisäksi useita isoja pysäköintitaloja ja valikoimaa täydentävät sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja yhteiskäyttöautot. Tiedepuistosta halutaan paikka, jonne on sujuva saapua ja jossa on helppo vaihtaa liikennevälineestä toiseen.
Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen on määrä edetä ripeästi, ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuosien 2024–2025 taitteessa. Laine sanoo, että yksi keskeisistä tavoitteista on mahdollistaa hankkeen nopea ja taloudellinen toteutus.
– Arvelen, että samanaikaisesti allianssin toteutuksen kanssa käynnistyy alueen maanomistajien toimesta myös muita hankkeita, joten rakentaminen lähtee liikkeelle samoihin aikoihin useammasta suunnasta ja alue muuttuu nopeasti uudenlaiseksi.
– Kannattaa myös muistaa, ettei alueen kehitys jää tähän, vaan Tiedepuisto jatkaa kasvamistaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Meidän pitää tällä hankkeella taata edellytykset sille.
Tällä hetkellä allianssin osapuolet työskentelevät kokonaissuunnitelman ja hankesuunnitelmien valmistelun parissa. Osapuolet kohtaavat toisensa työskentelemällä keskimäärin kaksi päivää viikossa yhteisissä tiloissa TriviumCityssä. Toimiston ikkunoista avautuu suora näkymä suunnitteilla olevalle alueelle.
– Trivium on erinomainen paikka työskentelytiloillemme, sillä voimme koko ajan peilata suunnitelmia todelliseen näkymään, Laine sanoo.
– Yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa on tuttua aiemmistakin hankkeista, mutta allianssimalli tarjoaa meille entistä avoimemman toimintaympäristön, jossa voimme yhdessä keskustella kaikesta hankkeeseen liittyvästä. Hankkeen tilaajana Turun kaupunki on vahvasti mukana prosessissa ja osallistuu aktiivisesti päivittäiseen työskentelyyn tarvittavin asiantuntijavoimin, Laine kertoo.
– Avoimessa keskusteluympäristössä pääsee paremmin tuomaan esiin näkökantansa. Kaiken kaikkiaan hanke on iso ja kompleksinen, ja siksi avoimuuden kulttuuri on todella merkittävä juttu.
YIT
Toimiala: YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen hankekehittäjä ja rakennusyhtiö
Perustettu: 1910
Työntekijöitä: Noin 5000
Liikevaihto: 2,4 mrd. € (2022)
Artikkeli on julkaistu alun perin Joen sidosryhmälehti Bizin numerossa 2/2023.